Koulujen ja sairaaloiden sisäilmaongelmat tulevat korjaamattomina kalliiksi

Koulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat merkittäviä ja todellisia Helsingissäkin – ja niihin on suhtauduttava vakavasti. Näissä rakennuksissa oleskellaan pitkiä aikoja päivästä. Sairaaloissa myös hoidetaan sairaita ihmisiä, joiden ei myöskään soisi altistuvan vielä lisää terveyttä heikentäville tekijöille. HUS:n silmäsairaala joutui juuri evakkoon rakennuksesta, jossa nämä ongelmat ovat muhineet jo vuosia. Lasku veronmaksajille tästä yksittäisestä tapauksesta on pelkästään suorina kustannuksina noin 2 miljoonaa. Helsingin talous on vahva ja nyt on aika kuroa umpeen tätä korjausvelkaa.

Ongelmien pyörittelyn sijaan on myönnettävä, että meillä on valitettavasti rakennettu sutta ja korjattava rakennukset kuntoon – tietoa kyllä riittää. Ihmisten terveys ei kuulu kokeilukulttuuriin ja on täysin vastuutonta altistaa ihmisiä pysyville terveyshaitoille.Tiedän tämän myös omasta kokemuksestani – täysin terve perheemme sairastui vanhassa kodissamme ja syy-yhteys todennettiin. Suosittelen perehtymään professori Mirja Salkinoja-Salosen tutkimuksiin kosteusvauriomikrobien myrkyllisyydestä, niiden pesiytymisestä rakenteisiin, kyvystä mukautua muuttuviin olosuhteisiin ja terveysvaikutuksista. Sieltä löytyy myös selitys sille, miksi ihmiset reagoivat ja miten. Uskon, että Salkinoja-Salonen on oikeilla linjoilla sen suhteen missä ongelman ydin on. Ongelmat ovat siis tunnistettu, nyt pitää vielä huolehtia siitä että ne tunnustetaan yleisesti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Tässä kansanedustaja Satu Hassin perusteellinen kirjoitus aiheesta.

Rakennusteollisuutta ja tilaajia ei pidä päästää kuin koira veräjästä. Kyse on pitkälti asenteista, välinpitämättömyydesta ja huolimattomuudesta. Peräänkuulutan vastuullisuuta, ammattiylpeyttä ja oman työn arvostusta, jonka tuloksena syntyy terveitä ja pitkäikäisiä rakennuksia, joissa ihmisten on hyvä työskennellä, olla ja elää.

Tässä linkissä virkistävän maalaisjärkinen ja ratkaisukeskeinen rakennusprojekti Kajaanista; Muutama pointti terveestä rakentamisesta ja sisäilmaongelmien ehkäisystä;
– Tuulettaminen ennen ja jälkeen pinnoittamisen – kosteus ja ärsyttävät yhdisteet haihtuvat ennen käyttöönottoa toisin kuin nykykäytännöillä
– Materiaalit eivät ole yhteensopivia. Täten niistä voi erittyä erilaisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat reaktioita -> ennen tämä osattiin ja nytkin on mahdollista käyttää materiaaleja, joista ei aiheudu terveysahaittaa. Unohtakaa muovimatot.
– Liian varhainen pinnoittaminen aiheuttaa ongelmia rakennustyömailla -> jokaisesta pinnoitetusta pinnasta on otettava kosteusnäytteet. Märkää ei saa jättää pinnotteiden alle
– Rakentamiseen on varattava riittävästi aikaa suunnitteluvaiheessa ja työn valvonta on oltava kunnossa.

HELPPOA VAI MITÄ? – VAADITAAN NÄIN TOIMITTAVAKSI KAIKKIALLA!

HYKS:n erikoissairaanhoito kehittää toimintaansa yhteistyössä potilaiden kanssa

Samalla kun poliittinen SOTE-keskustelu soutaa ja huopaa edestakaisin joka kolmas suomalainen sairastuu vuosittain syöpään. Pelkästään HYKS Syöpäkeskuksessa hoidetaan noin 24 500 potilasta vuodessa. Potilaiden lisäksi tauti koskettaa myös heidän perheitään ja läheisiään monin tavoin. Siksi onkin ilahduttavaa huomata, että lääkärivetoisessa organisaatiossa on haluttu lähestyä potilaan hoitoa kokonaisvaltaisemmin kuin ennen eikä politiikan ole annettu hidastaa uudistumisen tahtia.

Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että potilaat on otettu mukaan myös toiminnan kehittämiseen. Syksyllä 2016 HYKS Syöpäkeskuksessa aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen potilasraati, johon kuuluu Syöpäkeskuksessa hoidossa olevia tai hoidossa olleita potilaita. HYKS:ssä on kartoitettu syöpäpotilailta, heidän omasiltaan sekä syöpää hoitavalta terveydenhuollon henkilökunnalta erilaisia haasteita, joita he ovat kohdanneet arjessa, hoidon aikana tai sen jälkeen. Esiin on noussut mm. potilaan ja terveydenhuoltohenkilökunnan välinen vuorovaikutus ja potilaille lähetettävien ohjeiden ja kirjeiden puutteet.

Potilaita on ollut mukana myös uuden Siltasairaalan suunnittelussa, joka on HUS:n kaikkien aikojen merkittävin rakennushanke. Siltasairaalaan valmistuu uudet modernit tilat Syöpäkeskuksen ja Töölön sairaalasta siirtyvien leikkaustoimintojen käyttöön – pian valmistuva uusi Lastensairaala saa näin Meilahden mäelle hienon naapurin.

Digitaaliset palvelut tehostavat seurantaa, tiedon kulkua ja potilaan osallisuutta

Syöpäkeskus on ottanut aktiivisesti käyttöön myös erilaisia digitaalisia palveluja kuten Noona, joiden on tarkoitus antaa potilaille mahdollisuus asioida henkilökunnan kanssa vaivattomasti silloin kun potilaille parhaiten sopii. Ne ovat käytössä myös syöpähoitojen aikaisen voinnin ja hoitojen jälkeisen ajan seurannassa. Tavoitteena on myös palveluiden parempi kustannusvaikuttavuus – mukava asia myös veronmaksajien kannalta 🙂

Syöpäkeskuksen sivustolta löytyvät mm. rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden hoitopolut ja ajankohtaiset tiedot hoitoon pääsyajoista ja potilaiden tyytyväisyydestä keskuksen toimintaan. Potilaille avoimista lääkehoitotutkimuksista ilmoitetaan sekä Syöpäkeskuksen kotisivuilla että Kliinisen tutkimusyksikön Facebook-sivustolla. Keväällä aukeaa puolestaan Terveyskylä-verkkopalveluun uusi Syöpätalo, joka tarjoa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille sekä työkaluja ammattilaisille.

Julkinen erikoissairaanhoito näyttää tässä esimerkkiä fiksusta tekemisen tavasta ja samalla se luo edellytyksiä yritysten innovaatioiden käyttöönotolle. Terveydenhoitoon yhdistyy näin kaikkia hyödyttävällä tavalla myös tutkimus- ja elinkeinopolitiikka. Minulla on ollut ilo olla vauhdittamassa ja tukemassa tätä toimintaa HUS:n hallituksen jäsenenä. Jos HUS pystyy levittämään vastaavat parhaat toimintamallit usealle erikoisalalle, niin sille saattaa avautua mahdollisuus ottaa ohjaava ja koordinoiva rooli helsinkiläisten ja muiden uusmaalaisten terveydenhoidossa uudessa SOTE:ssa.