HUS, Helsinki ja valinnanvapaus uudessa SOTE:ssa

Kun Helsingin- ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus päätti vuoden 2017 talousarviosta osana tätä päätöstä hyväksyttiin myös strategisia tavoitteita. Niihin lisättiin esityksestäni yksimielisesti seuraava; ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen preventiota (ennaltaehkäisyä) ja peruspalveluja vahvistava rakennemuutos etenee Uudellamaalla”. Mittarina toteutukselle on nyt alkuvaiheessa sovittu seuraava: ”Jokaisen kunnan kanssa on sovittu konkreettiset toimenpiteet tavoitteen edistämiseksi ja toimenpiteiden toteuttaminen on käynnistetty”.

Tässä on tavoitteena palveluiden tarkoituksenmukainen integraatio, kustannusvaikuttavuus ja potilaslähtöisyys. Toivon, että tämä osaltaan vauhdittaa tarvittavia uudistuksia SOTE -palveluissa Helsingissä ja Uudellamaalla

Uudessa SOTE:ssa pitäisi olla mahdollista ohjata palvelutuotantoa vastaavasti kokonaisuuden, veronmaksajien ja potilaiden kannalta parempaan ja vaikuttavampaan suuntaan – myös valinnanvapauden toteutuessa. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys valinnan vapaudesta ei tätä mahdollista. Vaarana on kustannusten karkaaminen käsistä. Hyvin toteutettuina uudistuksilla on mahdollista jopa säästää kustannuksissa ylimenokauden jälkeen.

Henkilökohtaisesti kannatan hyvin toteutettua ja ohjattua valinnan vapautta peruspalveluissa – jos sen avulla pystymme takaamaan, että kaikki ihmiset saavat tarvitsemiaan palveluita ilman viivettä – ja siten, että palveluissa myös investoidaan ennaltaehkäisyyn ja parempaan vaikuttavuuteen. Tämä on välttämätöntä, sillä pelkästään hoitava lääketiede on tullut tiensä päähän. Tulevaisuudessa tautien syntymistä voidaan ja pitää ehkäistä nykyistä tehokkaammin.

Tällainen lähtökohta yhdistettynä valinnan vapauteen edellyttää kuitenkin palvelutuotannon ohjaamista ja arviointia, jotta voidaan todentaa, kehittyvätkö palvelut haluttuun suuntaan ja saammeko vastinetta verovaroille. Asetettavissa tavoitteissa tulee näkyä kustannusten lisäksi laatu ja vaikuttavuus. Lisäksi tarvitsemme mittarit, joilla todentaa tuloksia. Mittaamisen kannalta keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät asiakkailta kerättävään tietoon eli asiakaskokemukseen kuten asiakkaan raportoimaan toimintakykyyn, terveydentilaan ja turvallisuuden kokemukseen. Näiden tietojen kerääminen ja systemaattinen hyödyntäminen puolestaan edellyttää menetelmien ja tietojärjestelmien kehittämistä.

Aikalisä on siis joka tapauksessa tarpeen, jotta valmiudet SOTE-uudistuksen hallittuun toteuttamiseen ovat kohdallaan ja jotta järjestämisvastuullinen taho saa tarvitsemansa työkalut ja tietopohjan palvelujärjestelmän strategiseen ohjaamiseen. Yksi suurimpia haasteita tulee olemaan hyvien johtajien rekrytointi näihin tehtäviin.

Ketterä kehittäminen keskeneräisessä SOTE-järjestelmässä on hankalaa. Helsinkiläiset ansaitsevat helposti saatavissa olevat, toimivat ja laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut, mutta vauhtisokeuden myötä olemme vaarassa menettää ei vain lapsen pesuveden mukana vaan kokonaisen päiväkodin.

HYKS:n erikoissairaanhoito kehittää toimintaansa yhteistyössä potilaiden kanssa

Samalla kun poliittinen SOTE-keskustelu soutaa ja huopaa edestakaisin joka kolmas suomalainen sairastuu vuosittain syöpään. Pelkästään HYKS Syöpäkeskuksessa hoidetaan noin 24 500 potilasta vuodessa. Potilaiden lisäksi tauti koskettaa myös heidän perheitään ja läheisiään monin tavoin. Siksi onkin ilahduttavaa huomata, että lääkärivetoisessa organisaatiossa on haluttu lähestyä potilaan hoitoa kokonaisvaltaisemmin kuin ennen eikä politiikan ole annettu hidastaa uudistumisen tahtia.

Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että potilaat on otettu mukaan myös toiminnan kehittämiseen. Syksyllä 2016 HYKS Syöpäkeskuksessa aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen potilasraati, johon kuuluu Syöpäkeskuksessa hoidossa olevia tai hoidossa olleita potilaita. HYKS:ssä on kartoitettu syöpäpotilailta, heidän omasiltaan sekä syöpää hoitavalta terveydenhuollon henkilökunnalta erilaisia haasteita, joita he ovat kohdanneet arjessa, hoidon aikana tai sen jälkeen. Esiin on noussut mm. potilaan ja terveydenhuoltohenkilökunnan välinen vuorovaikutus ja potilaille lähetettävien ohjeiden ja kirjeiden puutteet.

Potilaita on ollut mukana myös uuden Siltasairaalan suunnittelussa, joka on HUS:n kaikkien aikojen merkittävin rakennushanke. Siltasairaalaan valmistuu uudet modernit tilat Syöpäkeskuksen ja Töölön sairaalasta siirtyvien leikkaustoimintojen käyttöön – pian valmistuva uusi Lastensairaala saa näin Meilahden mäelle hienon naapurin.

Digitaaliset palvelut tehostavat seurantaa, tiedon kulkua ja potilaan osallisuutta

Syöpäkeskus on ottanut aktiivisesti käyttöön myös erilaisia digitaalisia palveluja kuten Noona, joiden on tarkoitus antaa potilaille mahdollisuus asioida henkilökunnan kanssa vaivattomasti silloin kun potilaille parhaiten sopii. Ne ovat käytössä myös syöpähoitojen aikaisen voinnin ja hoitojen jälkeisen ajan seurannassa. Tavoitteena on myös palveluiden parempi kustannusvaikuttavuus – mukava asia myös veronmaksajien kannalta 🙂

Syöpäkeskuksen sivustolta löytyvät mm. rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden hoitopolut ja ajankohtaiset tiedot hoitoon pääsyajoista ja potilaiden tyytyväisyydestä keskuksen toimintaan. Potilaille avoimista lääkehoitotutkimuksista ilmoitetaan sekä Syöpäkeskuksen kotisivuilla että Kliinisen tutkimusyksikön Facebook-sivustolla. Keväällä aukeaa puolestaan Terveyskylä-verkkopalveluun uusi Syöpätalo, joka tarjoa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille sekä työkaluja ammattilaisille.

Julkinen erikoissairaanhoito näyttää tässä esimerkkiä fiksusta tekemisen tavasta ja samalla se luo edellytyksiä yritysten innovaatioiden käyttöönotolle. Terveydenhoitoon yhdistyy näin kaikkia hyödyttävällä tavalla myös tutkimus- ja elinkeinopolitiikka. Minulla on ollut ilo olla vauhdittamassa ja tukemassa tätä toimintaa HUS:n hallituksen jäsenenä. Jos HUS pystyy levittämään vastaavat parhaat toimintamallit usealle erikoisalalle, niin sille saattaa avautua mahdollisuus ottaa ohjaava ja koordinoiva rooli helsinkiläisten ja muiden uusmaalaisten terveydenhoidossa uudessa SOTE:ssa.