Guggenheimista

Guggenheim museopäätös tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ensi viikon keskiviikkona 30.11. Aiheesta on keskusteltu paljon, mutta valitettavan musta-valkoisin kannoin. Päätös on valinta, jossa punnitaan ennen kaikkea erilaisia hyötyjä ja haittoja/riskejä. Näkökulmina ainakin nämä;

  • Kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset, Elinkeinopoliittiset, Kulttuuripoliittiset ja Taloudelliset.

Eteläsatama ei minusta sijoituspaikkana ole paras mahdollinen ko museolle – Helsingin merellinen paraatiaukeama ei sitä tarvitse visuaalisesti. Tuohon kohtaan olisi helppo suunnitella monenlaista muutakin – parkkipaikaksi sitä ei tarvitse jättää – ja ylipäänsä tuon rantaraitin kohentaminen ja avaaminen olisi pitänyt olla kaupungin agendalla jo kauan sitten. Tarkastelua saisi kernaasti laajentaa maailmanpyörien ja altaiden ulkopuolellekin.

Henkilökohtaisesti olen alusta alkaen esittänyt Guggenheim museon sijaintivaihtoehdoksi Suvilahden/Hakaniemen ranta-aluetta, esim. hiilikasojen tilalle ja vaikka tuleviin Kruunusiltoihin yhdistettynä. Arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti nuo tänne suunnitellut ’hiilimökit” olisivat eteläsatamaa paremmin sinne myös istuneet. Alue olisi mahdollistanut myös vapaammat kädet mielenkiintoisille ratkaisuille ja rakennuksille Bilbaon tyyliin. Sieltä olisi sitten myös helppo jatkaa raitiovaunulla vaikka Vartiosaareen ei hiiltyneiden puiden/luonnon helmaan kun on saanut tarpeekseen rakennetusta kulttuurista. Luulisi turistejakin tällainen Helsingin erilaisten vahvuuksien kombinaatio kiinnostavan.

Harmi vaan, että muita kanssa päättäjiä tämä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu ei kiinnostanut… toisaalta tähän ”näköalattomuuteen” on saanut tottua taannoisesta Musiikkitalo sijoituspäätöksestä lähtien.Kesällä kävin Bilbaon Guggenheimissa ja näin miten hyvin se istui kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan, pidin myös Gehryn rakennuksesta sekä museon sisällöistä ja pedagogisista projekteista. Bilbao efekti tuskin toteutuu vastaavasti Helsingissä, sillä siellä se oli osa laajempaa satsausta kaupungin kehittämiseen ja turistisesonki on pidempi mukavammasta ilmastosta johtuen.

Guggenheim ei meillä edistä mielenkiintoista kaupunkirakenteen eheyttämistä eikä meille ole tulossa Frank Gehryn kaltaista kiinnostavaa rakennusta. Toisaalta ehkä saisimme merellisen olohuoneen jos tavoite myös pääsymaksuttomista avoimista tiloista ja vapaasta flaneerauksesta alueella ja sen läpi toteutuisi.

Elinkeino- ja työllisyyspoliittisesti Guggenheim lienee hyvä asia Helsingille. Kulttuurin näkökulmasta ehkä myös – toisaalta on epäselvää miten ja mitä sopimus mahdollistaa?  Alustava sisältösuunnitelma pitää sisällään kotimaisten tekijöiden ja osaamisen nostamista. ja mainitsee design ja arkkitehtuuri painotuksesta. On kuitenkin epäselvää onko solmittava sopimus sellainen, joka todella mahdollistaa kotoperäisen osaamisen esiin nostamisen ja sisältöihin & toimintoihin vaikuttamisen. Valtuustolle tulevaan esitykseen on vihreiden toimesta lisätty vaatimus selvittää kotimaisten kuvataidetoimijoiden ja – toimintojen tukea osana pakettia. Toteutuuko tämä käytännössä ja Guggenheim säätiötä sitovana on toinen asia. Muutoinkin sopimusteksti ja juridiset ehdot ovat osin epäselvät.

Onko hanke taloudellisesti järkevä jäisi nähtäväksi. Tämän hetkiset laskelmat eivät minua ihan vakuuta helsinkiläisten veronmaksajien näkökulmasta. Valtio rahoituksessa mukana, hiukan suurempi osuus yksityistä rahaa ja eri sijainti, niin toivottaisin Guggenheimin tervetulleeksi Helsinkiin.